Kesäloma meni jo, silti täällä vain lomaillaan

Noniin, kesälomilla olen ollut niin kuntoilun, bloggailun, terveellisen syömisen ja kaiken suhteen. Sillä tiellä olen edelleen, vaikka syyskuu jo kurkistelee ovella. Ja kaiken tämän lomailun tuloksen varmaan arvaattekin. Eli paino on hilautunut takaisin sinne 60 tietämille, tarkkaa lukua en tiedä sillä en ole edes uskaltanut käydä puntarilla. Tiedän sen jo siitä, että vaatteet taas kiristelee ja napit paukkuu, sekä kaupungilla shoppaillessa ihailen vain kaikkia ihania vaatteita ja mietin mielessä " tämä ei sovi mulle, tämä ei käy ku mulla on tää maha, tästä näkyy maha, maha, maha, maha." 

Eli lähtöruudussa olen jälleen, kaikkien uhoilujen ja lupauksien jälkeen. Ok loma ehkä vähän sotki hyvää alkua, ja vikahan löytyy minusta sillä näin lomassa pakoreitin kasviksista ja kuntoilusta ja päästin itseni herkuttelun ja sohvalla löhöilyn paratiisiin. Enkä ole löytänyt sielä vieläkään pois. Tänne tunnustaminen on ensimmäinen askel kohti parempaa elämää, mutta silti koen olevani hukassa. En tiedä miten jatkaa. Lopettaako bloggailu ja palata ehkä sitten takaisin kun olen taas päässyt vähän kiinni laihduttamiseen ja kuntoiluun, vai jatkaa täällä epäonnistumispostauksien muodossa vai ottaa itsestä kiinni ja pikkuhiljaa eteenpäin blogin kera tai ilman. Kyllähän mä itse tiedän mitä pitäisi tehdä ja miten toimia, motivaatio ei vain vielä ole tarpeeksi mukana. Olen paljon seuraillut kuntoilublogeja motivaation toivossa, mutta jotenkin tulee vain alemmuuskompleksi kun itse ei ole pystynyt samaan vaan suurin tavoite on laiskottelun ja herkkujen valtava määrä.

Tämä nyt oli vähän synkeä teksti, pahoittelut siitä jos eksytte lukemaan. Nyt lähden etsimään kadonnutta motivaatiota kohti parempaa minää. 

Kyllä minä sen vielä löydän!

Ainako tässä käy näin?

Aina innostun kovasti ja kaikki menee hyvin ja sitten sen parin viikon päästä kun innostus on ohi, niin kaikki jää. Myöskin blogikirjoitteluun on tullut taukoa, koska ei ole ollut liikkumisia ja sortumisia taas on kertynyt. Ehkä olen antanutkin itselleni luvan sortua lisää ja lisää, koska en tänne ole niistä tullut kertomaan ja olen tehnyt sen siis "salaa".

Kaikki kuitenkin lähti blogin aloittamisen jälkeen liikkeelle uskomattoman hyvin! Paino putosi vauhdilla ja pari viikkoa sitten perjantaina oli jo 57 lukemat puntarissa, siis WAU! :) Miksei se siis motivoinut jatkamaan entistä tiukemmin? Tuliko itselle sallittua lepsumisen vain sillä, että nyt on paino jo pudonnut niin hyvin, että saa vähän höllätä. Ja kuinkas kävikään, sille tielle jäätiin. Tällä hetkellä paino on 58.3kg . Ei kovin pahasti ole noussut, reilun kilon, mutta nyt on se korkea aika ottaa taas itseä niskasta kiinni, jotta ei palata sinne alkulähteille uudestaan. Pahanmoisesti on tuo juhannus juuri tulossa makkaroineen, mutta senkin sallin, kunhan vain lähden liikkeelle! Nousen ylös sohvalta ja lähden taas lenkille!

Tänään töihin mennessä mietin, että viimeiset pari päivää olen ollut kotona ja syönyt lähes pelkkiä herkkuja ja jättänyt lenkit laiskuuttani väliin. Onko siitä tullut hyvä olo? Oliko se kannattavaa kun innoissaan ja herkkuhimoissa kaupasta haalin kaikenlaista kotiin. Sekä mukavuudenhaluisena käperryin vain tiukemmin sohvaan kiinni. Ei, se ei todellakaan ollut sen arvoista, eikä se edes tuntunut hyvältä kuin pienen hetken ja ensimmäiset suupalat. Tietenkään herkuttelu ei minulla jää koskaan siihen pariin suupalaan vaan on vedettävä ähkyyn asti. Ja nyt kun mietin omaa oloani noiden parin päivän aikana, niin olen ollut todella väsynyt, pahoinvoiva, en ole saanut mitään aikaiseksi ja mieli ollut alhaalla. Sen sijaan jos olisin syönyt järkevästi ja lenkkeillyt, uskon hyvin vahvasti, että olo olisi ollut sporttinen, energinen ja mieli aurinkoinen sateesta huolimatta. Kyllä liikunnasta vaan saa parhaan olon.

Mitä tästä siis opimme? Herkuttelulla tekee vain hallaa itselle ja saa todella huonon olo henkisesti ja fyysisesti. Aina kun meinaa herkutteluputki jäämään päälle niin täytyy tulla lukemaan tämä kirjoitus uudestaan ja miettiä, mitä oikeasti haluan!  Liikunnan vai herkuttelun —  hyvän olon vai huonon olon?

Aika masentava kirjoitus tänään, mutta uskon että en ole ainoa, joka kamppailee yhtälailla kilojen tiputtamisen kanssa ja tosiaan toivon etten ole ainoa, jolla on näin huono itsekuri ja vain parin viikon kestävä innostus. Tämä kun välillä tuntuu niin epätoivoiselta pakerrukselta. Mutta joskus minäkin olen se Onnistuja!

Tsemppiä kaikille kamppailijoille ja ensi kerralla toivottavasti jo parempia uutisia!

(terveisin eräs, joka on tänään elänyt lähes pelkällä pizzalla)

Saavutuksia

Eilen oli perjantai ja samalla punnituspäivä. Ja voi pojat, kuinka olin tyytyväinen tulokseen. Vihdoin! Tietenkin ne on niitä kuuluisia nesteitä ja niin edelleen mitkä aluksi lähtee. Mutta vihdoin puntari näytti jotain uutta lukua! Eli viikko sitten lukema oli 59.3 ja eilen puntari näytti tasan 58. :) Niin tyytyväinen. Olenkin nyt blogin aloittamisen jälkeen liikkunut paljon verrattuna siihen mitä se ennen oli: satunnaista liikkumista. Joten se on kyllä varmasti tuonut oman osansa tulokseen Olen kyllä jonkin verran syönyt herkkujakin, mutta annosmäärä on ollut pieni. Ja suurimmasta paheestani eli sipseistä olen nyt pysytellyt kuukauden erossa, ja se on myös yksi saavutus sinänsä. 

Olen ottanut viimeksi helmikuussa mittoja itsestäni ja ne eivät ole heilahdelleet juuri mihinkään viime aikoina. Eilen kuitenkin otin mittoja punnituspäivän kunniaksi ja olihan sieltä muutamia senttejäkin lähtenyt! Jes, vihdoin minäkin saan jotain tuloksia. Voisin joskus niitä tännekin kirjailla teidän nähtäville, mikäli niin haluatte. Nyt on hyvä motivaatio jatkaa samaan malliin. Eilen vietin kokopäivän kaupungilla ja perinteisen hamppari/ranskalaismätön sijaan ostin kanasalaatin ja söin hyvällä ruokahalulla. Annos oli iso enkä kaikkea jaksanut edes syödä. Oli kuitenkin mukava huomata, että tuolla salaatilla pärjäsi pitkään ja nälkäkin pysyi kurissa.

Hyvää viikonlopun jatkoa ja toivottavasti voin yhtä iloisia uutisia kertoa myös jatkossa.

Pokaali saavutettu!

Olen ihan hurjan ylpeä viime viikosta, miten sain liikuttua ahkerasti. Sain ahkeruudesta palkintopokalin sykemittarin näytölle. Tämä on ensimmäinen kerta kun sain sykemittarin antamat tavoitteet saavutettua. Ja olen omistanut tuon polar FT60 ehkä noin puoltoista vuotta jo. Aika vähällä käytöllä on siis ollut. Erinomainen mittari sinänsä ja vaati tosiaan ponnisteluja ainakin minunlaiseltani liikkujalta saavuttaa palkinto. Olen laittanut asetuksiin painonpudotusharjoitusohjelman ja se antaa viikkotavoitteeksi liikkua 4h5min ja kaloreita kulutettavaksi 1350kcal. Ohjelmassa aikatavoite on myös jaettu eri sykealueisiin. Viime viikolla en kuitenkaan liikkunut tarpeeksi korkeammalla sykealueella, joten siitä jäi kaloritkin vähän vajaaksi. Mutta tärkein eli liikkumiseen käytetty aika täyttyi! Liikunnat koostui lenkkeilystä, zumbasta ja yhdestä salipäivästä. Miksihän minusta tuntuu tuo 4h vaikealta saavuttaa vaikka eihän se periaatteessa ole kuin 4 x1h kävelylenkki. Monta tuntia muilla tulee liikuttua viikossa?

Tässä viime viikon tulokset sykemittarin mukaan:
aika: 4:20:08/4:05:00
kalorit: 1186/1350
palaute: loistavaa

Eilen vietin lepopäivää ja tänään pitäis jo jaksaa tsempata itsensä lenkille. Kuinkahan se tehdään? Väsymys on aika huipussaan työpäivän jälkeen ja mieluummin kaatuis jo sänkyyn entä kuin lähtis reippaileen. Ehkäpä haen tsemppiä ennen lenkkiä teidän muiden liikunta-aiheisista blogeista. Katsotaan miten tytön käy..

Se puntaripäivä

Noniin nytpä tuli käytyä siellä puntarin päällä seisoskelemassa. Täytyy sanoa, että niitä numeroita katsellessa ei paljon hymyilyttänyt. Eli paino oli 59.3kg. Sitä mä kyllä osasin odottaa, sillä niillä main se on junnannut jo hyvän aikaa. Uskalsin kuitenkin jo toivoa, että parempia tuloksia olisin saanut. No, pitää siirtää se sitten ensi viikkoon. Sinänsä sattui huonoin mahdollinen päivä mittaukselle, sillä menkat alkoi juuri ja varmasti niistä johtuvaa turvotusta oli mukana luvuissa. Toivon ainakin niin. Ja niinpä jo sen takia ensiviikon lukemat saisi olla jo miinusta. Ei auta murehtiminen, eteenpäin mennään!

Eilen pidin lepopäivää, vähän vahingossa kylläkin. Sillä nukahdin sohvalle pariksi tuntia ja sen jälkeen oli niin tokkurainen olo, ettei lenkistä jaksanu haaveillakaan. Tänään sen sijaan kävin lenkillä 45min, ja juoksin 4x4min pätkiä aina välillä kävellen. Ihan hyvältä tuntui juoksu, varsinkin kun ilma oli niin ihana ja kesäinen.

Syömiset on mennyt vähän niin ja näin. Ruokapuolessa tai herkkupuolessa oikeastaan on itsekurin kanssa vielä niin paljon tekemistä, että ajattelin totulla ruokavalion muutosta pikkuhiljaa, enkä heti vaadi itseltä täyttä muutosta entiseen. Se on jo niin paljon plussaa, että olen saanut liikunnat tosi hyvin mukaan!

Motivaation lähteet ja tulevat punnitukset

Olen huomannut, että saan motivaatiota paljon lukemalla toisten laihdutus/liikuntablogeja. Kun näkee, että toisetkin kamppailee samojen asioiden äärellä ja saavat aikaan upeita tuloksia, niin se tuo itsellekin paljon tsemppiä. Välillä muutkin repsahtelee, mutta niin vaan useimmilla on uskomattoman hyvä itsekuri (ainakin itseeni verrattuna), että syntyy hienoja tuloksia. Siitä saa itsekin uskoa omaan tekemiseen.

Toinen mistä ainakin itse saan motivaatiota on kuntoilulehdet. Eilen esimerkiksi oli niin väsynyt olo, ettei yhtään kiinnostanut edes ajatuksena lähteä ulos lenkille. Pehmeä sohva houkutteli ottamaan mukavan asennon ja mielellään vielä torkahtamaan toviksi. Niinpä jäin sohvalle, mutta otinkin samalla uuden Fit-lehden ja sitä lueskellessa tuli sellainen motivaatiopiikki, että ei muuta kuin lenkkikamat niskaan ja ulos. Palkinnoksi jätin vielä puolet lehdestä lukematta!

 Tänään kävin kirjastossa ja lueskelin läpi Me naiset sport-lehden, johon tutustuin ensimmäistä kertaa. Täytyy sanoa, että vaikutti ihan hyvältä lehdeltä. Siellä oli juoksuohjelmat sen mukaan haluaako tavoitteeksi 5km, 10km vai puolimaratonin. En muista enää oliko täysmaratonillekin oma ohje. Itseä kuitenkin kiinnosti tuo 5km juoksuohjelma. Ohjelma vaikutti kyllä testaamisen arvoiselta, harmi vaan että lehteä ei voinut lainata, koska on uusin. Ja lehteä ei nyt enää viitsi ostaakaan kun sen jo ehdin lukea läpi. Eli ohjelma jäi nyt sinne. Niin kuin viime postauksessa kerroin niin mielessä oli aloitella juoksuharrastus ja tarvitsen siihen jonkin ohjelman. Koska muuten juoksen heti liian kovaa niin pitkään kuin jaksan ja uuvun täysin ja innostus siihen hommaan lopahtaa hyvin pian. Minulla on tallessa vanha Kunto Plus- lehdestä oleva juoksuohjelma, mikä oli aika samantyylinen kuin tänään lukemassani sport-lehdessä. Ehkäpä sitä aletaan testaileen..

Punnituksista:

Tällä hetkellä paino pyörii siinä 59-59.5kg ja tuo 59 tuntuu kyllä niin maagiselta rajalta, ettei se tunnu alittuvan millään. Suunnittelin laittavani tänne blogiin kerran viikkoon puntarin lukeman seurattavaksi, toivottavasti se tulee olemaan laskusuhdanteinen. Käyn kyllä muutoin puntarilla suunnilleen joka toinen päivä, sillä en malta olla käymättä vain kerran viikossa. Ennen kävin joka päivän, mutta siitä olen luopunu, sillä masennun niin helposti plussalukemista. Punnituspäivä tulee olemaan aina perjantaisin ja se on jo ylihuomenna. Silloin siis seuraavan kerran puntarille ja toivotaan parasta!

Tänään liikuntana zumbailin 50min lenkin sijaan. Liikkumiset on ainakin lähtenyt blogin myötä ihan hyvin käyntiin. Hyvä niin.

Mistä proteiinia?

Huomasin tässä ongelman kun aloin miettimään omaa ruokavaliota. Hiilihydraatteja tulee liikaa ja ihan vääristä lähteistä, sen tiedostan ja siihen paras apu on herkkujen vähentäminen. Aamupuuro on hyvä ja sitä en jätä pois. Vaalean leivän syönnin saisi jättää pois ja harvakseltaan leipää tulee yleensäkää syötyä. Rasvan saanti on ihan ok, toki siinäkin voisi tarkkailla, että saa niitä hyviä rasvoja enimmäkseen. Näistä en niin ota stressiä, ainakaan vielä kovin tarkasti.

 Mutta se proteiini. En ole mikään kovin innokas lihansyöjä, lihaa kyllä syön mutta en paljon. En tykkää raejuustosta enkä rahkasta. Rahka on vaikea saada alas vaikka siihen marjoja ja muuta lisäilisi, niin jotenkin se rahkan maku paistaa sieltä läpi. ( Kun tarkoituksena on, ettei sinne saa sitä kiloa sokeria lisätä joukkoon.) Makeutusainettakin olen kokeillu, mutta se ei saanut innostumaan. Parhaiten rahka on mennyt smoothiena. Täytyisi vaan keksiä niin hyvä ja terveellinen smoothie resepti ilman sokeria, että siitä tulisi vaikkapa uusi herkku herkkujen tilalle. Auttaisi jokailtaiseen painiskeluun herkkuhimoa vastaan.

 Raejuustosta en tykkää ruuan kanssa, mutta aamupuurossa se menee kyllä huomaamatta. Sitten on kananmuna, josta kyllä pidän eri muodoissa. Mutta ei sitäkään sitten joka päivä aamua iltaa jaksa syödä. Eli ongelmana on proteiinin saanti ja se, onko se riittävä. Varsinkin nyt kun liikuntaa on tarkoitus lisätä niin proteiinin saantikin korostuu. Hmm. tässä on pohdittavaa miten tämän suhteen toimin.

Testasin muuten tänään valion uutta PROfeel proteiinirahkaa. Maku oli ihan ok, ei mikään erityisen hyvä, mutta ei pahakaan. Koostumus siinä oli kuitenkin jotenkin "tahmainen", joten kovinkaan miellyttävä sitä ei ollut syödä. Muistan aiemmin kokeilleeni valion proteiinijuomaa, suklaanmakuisena tietenkin, ja se oli kyllä hyvää, tykkäsin.

(www.valio.fi)

Liikunnasta sen verran, että eilen sain käytyä kuntosalilla treenaamassa. Salilla ollessa ajattelin, että eihän minun tarvi nyt kaikkia laitteita käydä läpi mitä ohjelmassa on, koska salikortti päättyy tänään ja tulee taukoa salilta kesän ajaksi, mitä sitä turhia. Kunnes tajusin, että tuo oli juuri sitä luovuttajan ajattelua miten ennen olisin ajatellu. Mutta nyt kun on blogissa jo huudeltu, että kilot lähtee ja liikunta tulee jäädäkseen, niin tämä ajatusmalli ei vetele. Siispä teinkin laitteen väliinjättämisen sijaan extratoistoja. Jes, hyvä minä. Jälkeenpäin tulikin hyvä olo, että on kunnon treeni takana.

Mutta mutta.. Nyt se salilla käyminen siis jää kesän ajaksi ainakin, koska kortin voimassaolo loppui. Uuden otan vasta syksyllä, koska kesästä ei vielä tiedä missä olen. Eli nyt pitäisikin sitten keksiä itselle uusia liikkumistapoja? Yksi ajatus olisi alkaa kävelylenkillä pikkuhiljaa treenaamaan juoksupuolta, ja haaveena/tavoitteena että joskus jaksais juosta ensin ainakin sen 5km. Siitä on hyvä alkaa ja keksiä jotain tuota salia korvaamaan lihaskunnon puolelta?

Blogin alku

Tämä blogi aloitettakoon nyt siksi, että liikunnasta  tulisi tämän blogin pitämisen kautta säännöllistä ja onnistuisin vihdoin laihdutustavoitteessani. Nyt kun tämä on kaikkien nähtävillä ja julkista, on varmasti vaikea jäädä vain sohvalle löhöilemään ja antaa taas itselle periksi. Ei kai julkisesti voi luovuttaa?! Toivottavasti tätä kautta voisi myös saada tukea ja kannustusta tässä mission impossible 1001, ainakin sen tuhat kertaa olen laihdutuksen ja liikunnan aloittanut niin varmana tulevista saavutuksista ja siitä, että tällä kertaa itsekuri pitää, tällä kertaa onnistun ja jaksan jatkaa enemmän kuin sen pari viikkoa. Nyt saa olla se tuhannesyhdes ja viimeinen kerta ja tällä jatketaan.

Tavoitteet:

• Herkuttelun kohtuullistaminen, eli minun tapauksessa radikaali vähentäminen.
• Liikunnan lisääminen
• Painonpudotus -5kg ja vyötärönmetsästys

 Tilanne tällä hetkellä:

Pituus 160cm
Paino n.59-60kg

Olen siis normaalin painoindeksin sisällä, mutta kaikki ylimääräinen on varastoitunut vatsaan. Tästä johtuen olen aivan liian useasti saanut kuulla olevani raskaani, ja sitä kun en ole, niin siitä leimasta on nyt päästävä nyt eroon.

Tästä on hyvä alkaa laihdutus, liikunta ja blogin ylläpitäminen.